Perjantaina "evakkoon" 🎒
Etukäteen jo tiesimme,että asuntomme oli jo ennen varaustamme vuokrattu yhdeksi yöksi joillekin toisille vieraille. Pakkasimme matkalaukkumme ja jätimme ne yhdeksi yöksi säilöön majapaikkaamme. Reppuun otimme sen verran vaihtovaatetta ym. että selviäisimme niillä yhden yön reissun. Vuokrasimme auton, pienen mustan Opelin 🚙 ja suuntasimme kohti tuntematonta, hiukan Thelma ja Luise elokuvan tunnelmissa.
Ajelimme läpi läheisten pikkukylien ja päädyimme Eisenachin kaupungin lähellä sijaitsevaan Wartburgin linnaan. Martti Luther asui linnassa parin vuoden ajan, kääntäen uutta testamenttia saksankielelle. Linna sijaitsi upean korkean vuoren laella. Maisemat alas laaksoon ja läheisiin kyliin olivat henkeäsalpaavan kauniit. Linnassa vierailee paljon turisteja ja osalle vierailijoista se on pyhiinvaelluskohde.
Ilta pimeni ja huomasimme olevamme edelleen ilman majapaikkaa. Katsoimme netistä huokeahkon gasthausin muutaman kymmenen kilometrin päästä. Lähdimme ajamaan autobahnaa pitkin, jotta olisimme ihmisten aikoihin majapaikassa. Moottoritiellä oli tapahtunut onnettomuus ja matkanteko tyssäsikin tuota pikaa jonossa matelemiseen. Perjantai-illan ruuhkassa autoja oli kolmen ajokaistan täydeltä. Katselimme muutaman kilometrin matkaa lähes tunnin. Navigaattori neuvoi meitä majapaikkaan pieneen Breitaun kylään. Kylään saaavuttuamme oli jo säkkipimeää , eikä suunnittelemalle majapaikkaa navigaattorista huolimatta löytynyt. Onneksi jokaisessa kylässä , pienemmissäkin, näyttää oleva useampi gasthaus. Löysimme toisen majapaikan muutaman korttelin päästä. Majatalossa oli meidän lisäksemme yksi vieras. Säkkipimeästä illasta ilmestyneet suomalaiset herättivät kummastusta ja omistajat kyselivätkin meiltä yhtä ja toista. Jutustelun lomassa he tarjosivat pienet pikarilliset yrttilikööriä, joka meidän makunystyröissämme maistui pepsodentilta. Kiitimme kohteliaasti ja Ihan rättiväsyneinä kömmimme puhtaiden lakanoiden väliin nukkumaan.
Aamupalan jälkeen lähdimme kävelylle kylään, etsimään sitä illalla löytymättä jäänyttä gasthausia. Päivänvalossa se löytyi helposti. Olimme luovuttaneet illalla etsimisen 50 metriä liian aikaisin.
Kylästä löytyi ihastuttava pieni kirkko. Piipahdimme katsomassa kirkon pihamaata. Kirkosta tuli ulos herrasmies, joka uteliaan näköisenä tervehti meitä. Ei auttanut muuta kuin taas kertoa mistä olemme ja että olimme tulleet ihailemaan pientä kirkko. Ystävällinen herrasmies esitteli meille kirkon ja pääsimme kurkkaamaan ylös kuoroparvelle. Alttaritaulua kirkossa ei ollut lainkaan. Ainoastaan joku käsintehty tekstiili koristi saarnastuolia. Kaunis ja rauhallisen tuntuinen paikka. Kuviakin meillä toivottavasti näistä paikoista on, laitamme niitä kamerasta blogiin kunhan kotiudumme täältä matkalta. Kotiinpaluu alkaa pikkuhiljaa häämöttää ajatuksissa, tänään kävimme ostamassa junaliput kotimatkalle. Ne ovat täälläkin etukäteen hankittuina huokeammat.
Nyt on sunnuntai-ilta ja Suomi voitti juuri Saksan jääkiekossa. Kiva tunne olla suomalainen ! Upeaa Leijonat upeaa !!!
😄😄